maanantai 23. maaliskuuta 2009

4 vuotta sitten

muisteloita 4vuoden takaa...

Synnytys kertomus

Lähdettiin sairaalaan maanantaina 21. päivä. Äitiyspolilla oli normaalit tutkimukset. Kohdunsuu sentin auki. Otettiin ultra, jonka paino arvio oli 3800g. Kaikki oli hyvin. 10 maissa aamulla mentiin osastolle. Ensimmäinen käynnistys pilleri laitettiin 11 maissa. Sitten mittailtiin vauvan sydänkäyrää ja supistuskäyrää parin tunnin välein. Seuraava pilleri taas neljän tunnin päästä, kuuden maissa tuntui kovia supistuksia, mutta loppuivat kuin seinään. Kolmannen pillerin jälkeen: ei minkään näköistä vaikutusta. Pete lähti kotia ja jäin nukkumaan..

22.3 Seuraavana päivänä laitettiin sitten tupla annos tota käynnistyslääkettä. Ensimmäisen jälkeen ei supistuksia. Pääsin vielä tänään ultraan joka oli aivan uusi koko laite! Painoarvio kummallakin ultralla 4100g! Olin paniikissa!! Illalla laitettiin toinen joka oli viimeinen koska siinä oli jo maksimi määrä sitä käynnistyslääkettä. Ja suurin osa lääkkestä tuli ulos ison limaklöntin mukana :( olo surkea, ei tää synny milloinkaan.. Pete lähti kotia jo tossa kahdeksan maissa ja mie kävin nukkumaan. Heräsin vähän kymmenen jälkeen luulin et meni pissat housuun. Säikähdin aika kovasti! Menin vessaan ja sitä tulee vaan lisää, nyt alkoi jo pelottaa! Menin sitten hoitajalle/kätilölle kertomaan että tais mennä lapsivedet. Siitä sitten heti alkoikin noin 5 minuutin välein supistukset.. Käyrälle joka näytti supistuksia. Käyrällä maatessa olo kävi todella epämukavaksi, halusin nousta ylös. Sitten lähdettiinkin suihkuun ja ah niin ihana peräruiske. No nyt on sekin koettu, ei se niin kamala ollut. Siinä jossain välissä soitin ja pistin viestiä Petelle et nyt ala tulla tänne! Mentiin synnytysosastolle ja Pete tulikin just samaan aikaan! :)

23.3 Kello näytti kahtatoista kun mentiin synnytyssaliin. Supistukset sattui. Olin kaksi senttiä auki. Siinä sitten laitettiin käyrät ja vauvalle anturi päähän. Epiduraalia alettiin heti laittamaan. Epiduraalin sain klo 0.45 epiduraalia odotellassa kokeilin ilokaasua, josta ei kyllä ollut paljon apua.

Siinä sitten odoteltiin, että epiduraali alkoi vaikuttaa. Puudutus toimi todella hyvin ja oli helppo olla. Supistukset tulivat tässä vaiheessa noin 5-6 minuutin välein. Sain Syntocinea puolen kolmen maissa, joka lisää supistuksia. Epiduraalia lisättiin vähän ennen kolmea lisää. Silloin olin kolme senttiä auki. Miuta palelsi todella paljon, sain sitten lisäpeiton ja nukahdin. Pete nukkui kiikkustuolissa. Epiduraalia lisättiin seuraavan kerran 4.50 silloin supistukset sattui todella kovasti, kesti kymmenen kaksikymmentä minuuttia ennenkuin se aina alkoi vaikuttaa. Ja vaikutus kesti sen pari tuntia. Viideltä olin viisi senttiä auki. Epiduraalin jälkeen tuli pissahätä, mut en saanut nousta ylös niin sitten katetroitiin. Se ei kyllä sattunut yhtään. Ja helpotti heti! Kuudelta lisättiin sitä supistuksia voimistavaa tippaa. Supistukset oli tässä vaiheessa 3-5 minuutin välein. Epiduraalin vaikutus alkoi taas loppua ja sattui todella paljon. 6.45 lisättiin vielä lisää epiduraalia, joka ei kyllä enää auttanut yhtään. Ilokaasuakin imin vielä siinä vaiheessa, mutta ei sekään auttanut. Seitsämältä olinkin jo 10 senttiä auki ja sain luvan ponnistaa. Kätilö neuvoi kuinka ponnistaa ja siitä sitten alettiin ähistämään! Tuntui ettei vauva liiku mihinkään suuntaan. Siinä oli sitten juuri kätilöillä vaihdon vuoro ja kätilö lähti huoneesta etsimään päiväkätilöä, olin kauhuissani. Sanoi vaan että nyt voitte sitte tässä ponnistaa! APUA! olin Peten kanssa ihan kaksistaan. Kätilö tuli sitten takaisin ja sanoi että kohta tulee toinen kätilö.

Oltiin kahdestaan miehen kanssa varmaan 15-20 minuuttia.. Välillä kirosin ku sattu niin saatanasti! Painoin soittokelloa eikä kätilöä vaan tule. Olin aika paniikissa. Uusi kätilö tuli ja oliko se nyt ambulanssin ensihoitaja harjoittelija. Mukana oli toinenkin kätilö siinä loppuvaiheessa. Ponnistin aluksi siitä kaikista yleisimmästä asennosta, sitten kokeiltiin että nostin jalat kätilöä ja sitä harjoittelijaa vasten ja sitten ponnistin, se ei ollut yhtään hyvä asento. Käännyin kyljelleen ja se olikin todella hyvä asento, sain itse vetää omaa jalkaa itteeni päin, tosin jossain välissä Peten käsi taisi jäädä väliin ja melkein murskaantua. Ei onneksi pahasti sattunut! Yhden supistuksen välissä yskitti oikein kovasti ja kätilöt vaan että hyvä hyvä tulee näköjään yskimälläkin ulospäin. Alkoi melkein naurattaa (no ei nyt sentään). Tuntui ettei se tule koskaan ulos. Jossain siinä vaiheessa kätilö leikkasi välilihan, en kyllä tuntenut lainkaan. Kätilöt kannustivat koko ajan todella hyvin. Supistukset sattuivat todella todella kovasti selkään, tuntui aivan siltä ku joku olisi leikannu selkää kahtia. Jossain välissä ponnistusvaihetta haukoin liikaa henkeä ja meinasin seota. Pää meni ihan sekaisin ja kätilöt vaan että nyt rauhoitu, hengitä rauhallisesti, olo oli sellainen että meinasi henki mennä. Kaikki pyöri. Hengittelin rauhallisemmin ja jatkoin taas ponnistamista. Kätilö sanoi että vielä yksi ponnistus ja sitten tulee, sanoin "että ihan varmastiko!?" Ei tullut vielä sillä mutta seuraavalla työnnöllä pää oli ulkona ja sitten käännyin selällään ja poika plumpsahti ulos, kello oli 7.42. Poika alkoi huutaa heti. Selkä kipu loppui heti ja olo oli todella helpottunut!

Siinä sitten ihalin poikaa ja isä näpsi kuvia. Poika oli verinen, mutta niin suloinen! :) Silittelin poikaa ja hän oli aivan rauhallinen. Poika oli rinnan päällä puolisen tuntia. Istukka tuli 14 minuuttia pojan jälkeen. Se oli aika hurjan näköinen (en nyt laita kuvaa, vaikka sellainen on) Istukka painoi 840g ja oli täydellinen. Isä leikkasi napanuoran jossain vaiheessa, poika oli vielä silloin rinnan päällä. Napanuorasta roiskui aika lailla verta ja veri teki todella hauskan kuvan kaurapussiin joka oli miun selän lämmittäjänä. kuva alla. Näyttää ihan koiralta/possulta!!

Napanuora oli todella paksu, en tiedä mitä se sitten tarkoitti. Mie jäin siihen sitten vielä makaamaan, kun Pete lähti kylvettämään poikaa. Poika painoi 3745g ja pituutta oli 50,5cm, pään ympärys 37 cm. Pisteitä poika sai 9 - 10 - 10 Pete piti poikaa sylissä kun miut ommeltiin, se kesti jonkun tovin. Koko Synnytyksen kesto 9h 12 minuuttia ponnistusvaihe kesti 42 minuuttia.

Omasta mielestä synnytys oli aika helppo ja nopea. Kivulian vaihe alkoi vähän ennen ponnistusvaihetta kun ei epiduraali enää auttanut ja kesti siihen asti kunnes poika oli ulkona. Ponnistaminen teki myös kipeää, mutta sekin oli aika nopeasti ohi. Ja helpotus tuli heti kun poika oli ulkona.



Ja tänään, meidän iso poika täyttää 4 vuotta!! Onnea, rakas. <3

Ei kommentteja: