sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Ennen kuin minusta tuli äiti

ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...

Ennen kuin minusta tuli äiti.

Kuume vaan pahenee

Vauvakuumetta entisestään vaan pahentavat pienet vauvat.
Niin ihanan suloiset, pehmeät ja pienet vauvat. Se tuoksu mille vauva tuoksuu on jotain aivan ihanaa. Muistan kun esikoinen syntyi, tuoksuttelin hänen ihanalta tuoksuvia hiuksiian. Se tunne, haluan kokea uudestaan. Haluan taas rakastua pikkuiseen.

perjantai 25. tammikuuta 2008

Jännittää

Miten tämä olikaan niin jännittävää?
Odotan sitä että päästään yrittämään.

Aloitus

Tervehdys vaan kaikille.

Tämä blogi tulee käsittelemään paljon meidän perheestä ja kolmannen vauvan kuumeilusta, toivottavasti myös odotuksesta.
Meillä on 2 lasta. Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2005. Toinen vuonna 2006.

Seuraava etappi on että parin kuukauden päästä soitan terveyskeskukseen ja varailen aikaa kierukan poistoon.

Eilen tuli aivan ihmeellinen tunne. Soittelin jo tuonne terveyskeskukseen että miten ajoissa sitä aikaa pitää varata jos tiettynä ajankohtana haluaa tän tehdä. Siis poistattaa kierukan. En nyt usko että heti tärppäisi. Esikoisen kanssa kesti reilu puolisen vuotta ennenkuin tulin raskaaksi. Toisen raskauden kanssa meni vähän pitempään, mutta siinä kyllä varmasti imetys on vaikuttanut asiaan.
Niin se tunne, kun aloin miettiä että kohta soitan sinne terveyskeskukseen, niin mahassa alkoi pyöriä ja velloa. Tuli ihan oudon jännä ja toisaalta hyvä olo. Tätä me haluamme. On sitä pitkään mietitty että mitä tehdään seuraavaksi. Mennäkö töihin, jatkaa kenties opiskelua vai kolmas lapsi.

Projektin alkamiseen n. 2kk